torstai 30. tammikuuta 2014


Pitkästä aikaa eloa täälä blogissa.

Ruudun toisella puolella sitä on ollu mukavasti koko viikon.

Ihan mukavia touhuja ollu, mutta mun loistavat unenlahjat on lähteny teille luvattomille parisen viikkoa sitte, toivottavasti vaan väliaikasesti,
joten nopia temponen elo alakaa ottaa voimille huonosti nukuttujen öitten jälkeen.
Että jos ne mun unilahjat on tullu sinne tai josaki vastaan tullee,
saa kertoa terveiset, että kotona ootellaan!




Viikko on menny touhutessa nopiaa ja 
huomenna on jo perjantai. 
Saan leikkiä äitiä yhelle ihanalle pirpanalle ihan koko viikonlopun.
Kämppikset on myös kotosalla, joten meillä tullee olemaan ihanaa! 




Pakkanen paukuttaa vielä ahkerasti, 
päivä kiltisti pitenee koko ajan ja
aurinkoki piristää yhä usiammin vaan.
Mutta kääks, yhteishaku lähestyy ja sen mukana enossaapäättääenkätiiämittää -ongelma
lissääntyy. No, kaikki järjestyy, pittää koittaa nyt vaan rauhottua! 

Nyt nukkumaan ja huominen puristus vielä töissä, 
sitte saa alottaa viikonlopun rauhankahveilla ja karkkipäivällä, hih! 




Kuvissa oleva ihanuus on joululahja siskolta. Eikö oo ihana!? 

Nyt kaikille kauniita unia ja mukavaa viikonloppua! 



torstai 23. tammikuuta 2014

23.1


Voi että miten kukat piristää ja niistä niin tykkään!
Pikkusisko toi viime viikolla neilikoita. 
Joka kerta ku meen keittiö-olkkariin, ensimmäiseksi etin katseella nuo ihanuuet.







Vaikka oon nykyään ottanu käyttöön mietiseittemänkertaaennenkuostat -menetelmän,
kaikkia se ei karsi pois. Ja ihan hyvähän se on niin. Tuo yllä oleva ihanuus ois muuten 
jonku muun kotona nyt. 
Kaikenlisäksi ihana myyjä anto alennusta, vaikka lähtöhintakaa ei päätä huimannu.   
Tuosta mun menetelmästä sen verran, että se toimii välillä paremmin ja välillä huonommin..
Nykyään toiminta on ollu parempaa, onneksi.Yritän miettiä tarvinko oikeesti, onko paikkaa/käyttöä, 
hinta-laatusuhde ja onko ohimenevä tykästys vaiko eikö.




Pakkanen on vieläki suhteellisen hyvisä lukemisa.
Ehkä ihan näin paljoa en toivos mittarin näyttävän koko loppu talvia.
Nautitaan kuiteski nyt, että on lunta ja valoa, pakkastaki.
Asenne ja varustus kysymyshän se on, pakkasen sieto siis!   
Salaa oon tyytyväinen viime talven työmatkan lyhennyttyä nykyseen,
vaikkaki viime talvena en osannu toisin aatella eikä matka haitannu.
 Ja tiiän, että lumen sulettua toivon työmatkan taas pidentyvän. :)




Mun Pappa on saanu synttärilahjaksi maailman ihanimman lahjan, oman lapsen, mun äitin. 
Äitille vielä tätäki kautta niin niin lämpöset synttärionnittelut ja iso rutistus! ♥ 
Papan luo lähtee myös paljo rakkaita ajatuksia ja postin kautta on onnittelut matkalla. ♥ 


Mukavaa loppuviikkoa kaikille!   


keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Huurreköynnöksiä







 Yöllä pakkanen ripusti 
vahvat huurreköynnökset pihakoivuihin.
Uloimmat kiteet kristallia,
timantteja.
Tällaisena päivänä
ei voi puhua ostosmatkoista,
pyykinpesusta,
siivoamisesta.
Tämä on elettävä
kuin juhlahetki:
iloita, 
mutta henkeä pidätellen, 
ettei kauneus varise, 
katoa.

M. Leinonen






Ulos ei voi ihailematta kattoa. 
Ilma on niin kaunis!
Aurinko maalaa rautatiemaiseman uskomattoman näköseksi.
Tuuli heittelee rautatielangoista ja puista ihanasti lunta maahan aina välillä.
(Mitä ihmeitä nuo rautatien yläpuolella olevat langat on nimeltään, sähkölankoja??)

Mulla on hyvä mieli! 

Iloa ja etenki aurinkoa jokaisen päivään! 


tiistai 21. tammikuuta 2014

21.1


Vielä puolikuntosena ottaen rennommin ja pakkasen paukkuessa ulkona, 
on hyvä hetki panna alulle aivan ihana idea, joka ei paljoa vaadi.
Nappasin idean mukkaan yhestä ihanasta blogista. Koko juttu on lähtösin Elä hyvin - naura usein - rakasta paljon -sivustolta.




Tarkotuksena on, että sulla on jonkulainen purnukka, johon voi laittaa lappusia.
Ei kuiteskaa mitä tahansa lappusia.
Aina ku jottai mukavaa, hyvää tai kaunista tapahtuu, se kirjotettaan ylös lappuseen ja
 lappu sujautettaan purnukkaan talteen. 
Vuoden lopulla tai huonon päivän sattuesa, voi lukia, että mitä kaikkia hyvää ja ihanaa
sitä onkaan ympärillä tai tapahtunu. 




Eikö oo aivan ihana idea? Tää auttaa muistamaan ja näkemään oman arjen
 hyviä ja kauniita asioita, niitä meillä jokkaisella varmasti on! 
 Tuohan on ku päiväkirja, mutta "helpommasa" muodossa.




Lasipurkin ympärille tein helminauhan, mutta en oo ihan varma tykkäänkö vaiko enkö.
Haluaisin et helmet ois pienemmät, mutta pieniä vihreitä helmiä ei just nyt oo 
eikä helmivaraston pienten helmien värit miellytä tällä hetkellä. 
No, katotaan kuin kauan tuo tuossa pyssyy.




Toivottavasti pääseen pian taas liikkeelle ja liikkumaan, ihan kunnolla.  
Jos en, mun on parempi ottaa käyttöön hermoheikkoitkukärttykasa -varotuskyltti,
ihan vaan muita aatellen.
Onneksi tuo aurinkoinen paistaa entistä usiammin.!


Kaikesta huolimatta, kaunista iltaa ja tätä viikkoa! 



torstai 16. tammikuuta 2014

Aa niin kuin aurinko


Aurinko on vihdoin ilahduttanu meitä pitkän pimeän jälkeen.

Uuestaan ja uuestaan, luvattoman monta kertaa päivän aikana,
on pitäny ja enemmänki saanu, ihailla auringon maalaamaa maisemaa ulkona. 
Katella kuvioita ja säteitä, joita armas ystävä on sisälleki heittäny.
Ihmetellä miten se saa niin helpolla, parin tunnin paistattelulla,
 uusia energioita virtaamaan pimeyden kangistamassa ihmisessä.






Annetaan auringon paistaa meidän jokaisen mieleen! 


maanantai 13. tammikuuta 2014

Laukku haaste



Laukku haasteen sain Stella Vaniljan Seijalta jo kauan sitte.
Niin nolosti kävi, että unohin haasteen pitkäksi aikaa, mutta onneksi en ihan kokonaan. 

Haasteessa on tarkotus paljastaa laukun sisältö. 

Mun ykköslaukkuna on ollu pitkään marimekon ruskea olkalaukku, mutta Teneriffan reissu päätti
lopullisesti sen laukun julkisen esittelyn. Laukun väri ei muistuta ruskiaa ennää juurikaan, aurinkorasvan aiheuttamine väriviivoine -ja kuvioineen. 

Pari kesää sitte löysin kesälomareissun kirpparikierrokselta tuon taaemmaisen
Piecesin ruskean laukun,  "Hankalat" kantokahvat vaan vähentää laukun käyttöä jonkin verran. 
Mutta se on kiva ja erilainen, väristä tykkään paljo. 

Nyt ykköslaukun paikan on ottanu tää toinen, uutukainen ihanuus. Mulle ei sovi tyylilyylien kantamat heenot ja prameet laukut, joten tää on just soppeli.
Longchampin musta ruskea on ihanan rento, mutta sopivasti tyylikäski, käy moneen mennoon. 







 Laukusta löytyy aina 
purkkapussi, käsirasva, huulirasva, peltirasiat, jossa on särkylääkkeitä ja migreenilääkkeet. Myös rennietä, lompakko, silmälasien puhistamiseen tarvittavat tarpeet ja kalenteri kuuluu
laukun perusvarustukseen. Tietty myös valkonen pussukka, jonka sisältö pelastaa naisten vaivat. 





Tuo marimekon sininen muija pussukka on siitä huippu, että siinä on tuo väliseinä. 
Lompakosta on pakko mainita se, että sain sen mun Au Pair perheeltä muistoksi heillä vietetystä ajasta.
Olin jenkeissä kolme kuukautta kesällä 2009, se oli erilainen ja mahtava kesä.
 Lompakko on edelleen mun mielestä aivan ihana ja se on säilyny tosi hyvin.

Tämän haasteen napatkoon mukaan kuka haluaa! :) 

Täällä paistaa aurinko, mutta kuumetautia sairastellen oon viettäny jo monta päivää sisällä.
Toivottavasti te ootte pysyny terveinä! 
Mää ihailen täältä lasien läpi aurinkoista pakkaspäivää.

Mukavaa viikon alkua kaikille! 



lauantai 11. tammikuuta 2014

Sulo kertaa kolme


Jos et oo vielä tavannu maailman hauskimpia ja söpöimpiä
avaintelineitä, niin nyt tapaat!

Nämä sulot mökkeröiset asukkeineen kotiutu meille jo jonkin aikaa sitte,
mutta ne oli piettävä piilossa siihen asti, kunnes yks asukeistamme sai joulupaketista tän ihanuuen.




Ja nyt, sielä ne eteisessä sulassa sovussa kököttävät 
jokkainen omassaan ja oottavat ulkoiluaikojaan.

Nämä sulot on hankittu täältä. No eikö oo sunki mielestä ihanat?




Joku saatto jo arvata et keltanen on mun.




Kaikenlisäksi linnuissa on pilli, millä voi antaa äänimerkin kotiutumisesta, hi hii.




Mulla ei kuitenkaan oo tarvetta kolmelle avaimenperälle.
Kerrottakoon teilleki, jotka ette vielä tiiä, että mää en asustele yksin.
Asuin välillä jo ihan mukavan tovin yksinki. Syksyllä tulin kuitenki siihen tulokseen, että
yksinelo saa ainaki nyt joksiki aikaa jäähä, ku ei sitä ommaa Prinssiäkää oo nyt. 
Mulla on kämppiksinä kaks kertakaikkisen ihanaa tyttöä. 



Ps. Oon mielissään, ku vihdoin jaksoin tännää istua ja värkätä tän ulkoasun kans. Nyt on kauan toivottua selkeyttä ja näyttää enemmän omalta. :) 


perjantai 10. tammikuuta 2014

Mun juttuja


Mää en tänä vuonna tehny virallisia uuen vuojen luppauksia, mutta kovasti silti oon 
miettiny ja pohtinu mitä haluaisin tehä ja saaha tältä vuojelta.

 2014 kuulostaa ihan mulle sopivalta ja tästä vuojesta ei voi ku tulla hyvä, hi hii.
Vuosinumero on jo melkee mun synttäripäivän näkönen ja koko päivämäärä on aika hienon kuulonen, hih.  




Jos vähä enemmän tosissaan ollaan, niin tän vuojen toivon tuovan mulle terveitä päiviä paljo paljo enemmän,
ku viimeset pari vuotta on tuonu.

Jos en sairasta yhtä paljo ku aiemmin, se tarkottaa sitä, että pääsen vihdoinki nostamaan kuntoa ja uusia haaveita kohti liikunnassa ja auttaa se muissaki asioissa.
Liikkuminen on ollu mulle jo pitkään henkireikä. Vaikka tänä vuonna haluaisin koventaa paukkuja,
tärkeintä liikunnassa on siitä tuleva energia ja tunne sekä tottakai sen terveellisyys.
Liikun suurimmaksi osaksi yksin, lemppari lajit onki aika yksilö painotteisia.


Asics-kengät on parhaat ikinä, mun mielestä!!

Mulle, joka en malttais pysyä lenkkipoluilta
pois sillon ku pitäs, sykemittari on tullu tarpeeseen.
Yllättävän hyvin tunnen kehossa millon pitäs levähtää, mutta ku en meinaa uskoa tunnetta. Onneksi mittarista voin seurata sykkeitä ja aikoja,
numeroiden ollesa olon lisäksi vinksin vonksin, maltan levähtää paremmin.

Peukut pystyyn ja uskotaan, että tää vuosi on terveitä päiviä pullollaan ja liikunnan ilon tuovan sulle ja mulle 
huippuja hetkiä!




Kaikki ajallaan, mutta toivon kovasti, että tänä vuonna opiskelusuunnitelmat mennee etteenpäin.
Työelämään, ennen opiskelun alottamista, kaipaisin uusia haasteita ja jonkulaisia muutoksia.

Tänä vuonna jatkuu myös löysää pipoa -projekti. Se on kuulkaa hyvä projekti!
Ei voi elämän joka osa-alueella olla rima hirmu korkialla eikä asioiden suorittaminen oo kellekään hyväksi.
Niistä jos pääsen joskus kokonaan irti, järjestän isot kekkerit!




Aion myös opetella entistä paremmin elämään hetkessä ja olemaan tyytyväinen siiihen mitä mulla on.
En halua ellää niin, että koko ajan ootan jotaki ja käsillä olevat hetket vaan luisuu ohi.

Jos pystyn elämään hetkessä, nään entistä tarkemmin pieniä mukavia ja hyviä asioita. 




Tärkeidein ihmisten ja kummilasten kans toivon saavan viettää monia ihania hetkiä.

Toivon muutenkin saavan hauskoja, aitoja ja mukavia kohtaamisia ihmisten kans.

Uudet ihmiset ja heihin tutustuminen tuo aina uusia näkökulmia ja piristää!




Valokuvaamisen into on nyt suuri, haluaisin kovasti oppia uusia ideoita ja vinkkejä kuvaamiseen.
Ja tietenki niitä valokuvia on mukava saaha talteen tärkeistä hetkistä.

Mukavat reissut, lämmin kesä, onnistumisen tunteet, ittesä voittaminen, yllätykset ja päähänpistot kuuluu
karkkina kakun päälle.




 Tähän juttuun oli pakko kerätä viime kesän kuvia.:)


Näillä ajatuksilla toivotan mukavaa ja valoisaa viikonloppua! 


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Iloa koko päivä



Eilen oli niin kiva päivä.

Iloa löyty tavallista pienistä asioista ja monesta muustaki.

Aamulla sain valmiiksi katetun aamupalan, kahviki oli kupisa oottamassa. Ai että! 




 Pitkästä aikaa olin kaupungilla, tarpeeksi kauan ku oli edellisestä kerrasta, 
shoppailu oli mukavaa ja hyväsä seurassa jaksoin monta tuntia.
Ja eihän voi tuntu pahalta jos löytää kauan etityt kengät ja laukun
ja alesta löyty myös yks ihanuus juttu. 




Eikä vaan hyvältä tuntunu ostaminen ja pinnalliset jutut. 
Tunsin onnellisuutta niin monesta muustaki asiasta päivän mittaan. 




Iltasella oli vielä ihania vieraita, yhessä tehtiin herkullista iltapallaa. 
Kiitos vielä A ja M, oikeesti oli niin ihana ku kävitte! 
Kyllä ikävätki asiat kääntyy positiivisemmaksi, ajan kans. Siihen luotan!
Ystävät ossaa joskus pelkällä olemuksella muistuttaa tärkeistä asioista.






Kuulostaa siltä, että joulua on siivottu pois sielä ja täälä.
Perjantaina katos joulutavarakaappiin viimesetki joulu jutut. 
Ylimmäsä kuvasa näkkyy vilaus joululahjaksi saadusta ihanasta lampaantaljasta.


Voi että tuntuu hyvältä kevään tulo!
Lisäksi mulla on semmonen tunne, että numerot 2014 tarkottaa hyviä asioita.

Mukavaa sunnuntaita kaikille! 


ps.Kuvat on vähä sameita ja pöytäliina ruttunen, mutta sitähän se välillä on. ;) 

torstai 2. tammikuuta 2014

Keltanen herkku



Sitruuna maistuu musta koko ajan vaan paremmalta.
Sen tuoksu on jo niin houkuttelevan ihana.

Sitruuna-rahka tai sitruuna-maustamaton jogurtti yhistelmä on huippu hyvvää
ja tällä hetkellä mun lemppari osa aamu-, väli- tai iltapalalla, jälkkärinäki on toiminu. 
Mysli passaa lisukkeeksi, kokkeilkaapa vaikka.






Sitruunaa tykkään laittaa myös salaattiin, puristamalla salaatin päälle,
veden seassa maistuu myös yhtä hyvältä ku lime
ja tietty joihinki ruokiinki se käy. Pelkästäänki lusikasta hörpättynä on namia.





Ja mulle ainaki sitruunavesi, niinku moni muuki pieni asia,
on arjen kauneutta ja tuo hyvvää mieltä. 
Oon kuullu, että sitruuna myös puhistaa ja helpottas yskää,
sitruunaöljy kylpyveessä auttas lihaskipuihin, 
painonnousuunki kuulemma auttaa, siis postiviisella tavalla. 
Tiiäppä noista, mutta mun kohalla vois olla nii, et tarpeeksi ku uskoo nii johan toimii!




Sitruunan makkuun päästesä piti kurkata wikipediaa, hih.
Wikipedia sannoo sitruunan itämisestä kestävän 15 vuotta, jotta se on hedelmää tuottava puu.
 Huh huh, sanon minä!

Tykkääkö joku muuki sitruunasta ja miten te sitä käytätte? 

Mää sain seuraa, joten nyt vaihtamaan kuulumisia ystävän kans. 

Pirteää iltaa teilleki!