tiistai 4. maaliskuuta 2014

Sydämiä










Sain äitiltä viikonloppuna kuvisa olevan aarteen.
Se on lakana.
Eläkä yhtään naura sielä, oon tosissaan. 

Valittin perjantaina tuon taas kaapista ja samalla sannoin äitille, että tää on paras ja ihanin lakana!
Hassua muuten, että pittää kaivaa ja valita just kyseiseen mielentillaan parhaat lakanat tai vaikkapa kuppi.
Enkä taia olla ainut meiän porukasta, joka kotia tullessa kaivaa
vuodevaatteista, ne itelle mieluisimmat tai valittee tarkasti kahvikupin kaapista.

Nuissa sydämisä oon nukkunu jo niin pienenä, etten ees kunnolla muista sinne asti.
Lakana on tosi vanha, äiti meinas et lähemmäs 30 vuotta. 
Ja se on uskomattoman hyväsä kunnosa.
Ei reiän reikää, väritkää ei oo pahasti haalistunu, enempää ku kolmikymppisillä ylleensäkää. 
No ei vaiskaa! :)
Nii ja se pääasia täsä oli, että nyt tuo ihanuus aarre on mulla. 
Mää sain sen, ihanaa! 

Vielä nuista hassuista tavoista.
Mulla on myös tietyt rutiinit, ku meen kotikottiin.
Eka tietenki huomioin ja silitän koiran, ylleensä se on ekana pihalla vastasa. 
(Pittääköhän sitä mainita, että täsä välisä juoksen vessaan mahollisimman pian,
 hätä on ylleensä aina kova, tunnin matkustamisen jäläkee. :D)
Sitte halaan kotiväen läpi ja yhtä aikaa tuttu ja turvallinen "kodintunne" läikähtää.  
Seuraavaksi käyn kurkkaa vieraskirjan ja luen läpi uuet jutut.
Ja vielä ennen, ku voin keskittyä kunnolla olemiseen tai tekemiseen kotona,
käyn keittiön kaapit läpi, jaakaappi, astia -ja kuiva-ainekaapit mukkaan lukien. 
En tiiä tuohon viimesimpään syytä, mutta se on vaan joku ihime tapa. 
Ku nuo on tehty, voi rauhasa vaikka juua kahavit, 
siitä tarkkaan valitusta kupista. 

Mukavaa tätä viikkoa kaikille!  





6 kommenttia:

  1. Hih, ihana siukkukulta! Juuri noin teen minäkin - ja käyn ne kaapit läpi ;) niin hassulta kuin se kuulostaakin mutta on totisinta totta... Sitten voi olla rauhassa nauttien kotikodin tunnelmasta ja turvasta, ihanista muistoista! <3 <3 marjuska

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentista!♡
      Se on hassu tapa, mutta ei siitä poiskaan pääse eikä varmaan tarvikaan.Hih. :)

      Poista
  2. Tämä oli uutta, en tiennytkään, että käytte jauhokaapit läpi! :)
    Mä selaan kotona lehtikasat, kun menen. Äidille tulee ihania lehtiä, joista pitää heti hamstrata hyvä pino, jota selailla just ennen nukahtamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :-) Hih. Kuulostaa jotenki surkuhupasalta tuo "käytte jauhokaapit läpi".. ;)
      Voi että, tiiän tuon tunteen ku pääsee äitin lehtikasoille!! Määki käyn lehtikorin läpi, mutta se ei kuulu tuohon, automaattisesti tulevaan ja heti tapahtuvaan -tarkastuskierrokseen.
      (Ärsyttävä löytää omasta tekstistä kirjotusvirheitä jälkeenpäin! Ja kaikkia en ees itekää hoksaa. Voin vaa kuvitella kuin paljo sua häirittee kaikki kirjotusvirheet! Ois kiva oppia kirjottamaan mahollisimman vähin virhein!! Paitsi, murreta en varmaan ikinä ossaa jättää kirjotuksesta pois.)

      Poista
    2. Ei mua ärsytä toisten virheet, omat virheet vaan ;) Yritän olla tarkkana, mutta kyllä niitä silti tulee!

      Poista

Ilahdun kommentistasi, kiitos jo etukäteen! ♥