maanantai 26. toukokuuta 2014

Kiirettä pittää


Tulin vaa kertomaa, että on aikamoista kiirettä pitäny.
Kiireen lisäksi ihania tapaamisia ja kotona oloa, semmosten aikana 
ei blogia ehi kyllä paljo päivitellä. 
Ja tuota kiirettäki on ollu monenlaista. Semmosta ihan oikiaa kiirettä, vaikkapa
paljo työjuttuja, tärkeitä iltamenoja tai hoiettavia asioita. 
Ja tavallisia arkisia, aikaa vieviä asioita, kuten urheilua, kaupasa käyntiä, siivousta..
Mutta se yhen sortin kiire on vaan pään sisällä. Muka hirmusti kaikkia asioita 
mitä pitäs muistaa miettiä, aatella ja ratkasta, asioita, joita haluais tehä ja
asioita, jotka sekottaa tättärän nii, että tättärä luulee oikeesti et kaikki asiat pitäs tapahtua nyt. 
Että semmosta täälä.

Mutta luppaan rauhottua ja kuuluilla tääläki enemmän.
Juttuja ja kuvia, pari haastettaki, ehtiny kassaantua, jotka oottaa pääsyä tänne.

Kaikille mukavaa viikkoa! ♥ 



maanantai 19. toukokuuta 2014

Vihdoin


Kyllä sitä ooteltiin. Saatiin jo välillä ensimakuaki.
Anto kuitenki ootuttaa.
Sitte se yhtäkkiä yllätti.
Se sai parissa päivässä kaikkialle vihriää lissää.
Se toi uutta tuoksua joka paikkaan.
Se herätti ihmiset. 
Hymyäki se toi joka puolella enemmän!

Se KESÄ!









keskiviikko 14. toukokuuta 2014

14.5










Kesä. 
Uskomaton rauha. 
Luonto, jossa tuoksuu suo ja kuuluu käen kukunta. 
Ei kilpajuoksua ajan kans.
Lämpöä, joka saa ihon tuoksumaan auringolta. 
Ihanaa seura, jossa on hyvä olla. 
Keskiyön saunonta, josta pulahdetaan lampeen.
Usvan laskeutuessa lammen ylle, 
mökissä, kynttilöiden valossa, pistetään suuhun vielä jotaki hyvvää ja puhellaan...


Huomaan, että ku asiat oman pään sisällä sumenee ja sisälle tullee kummallisia möykkyjä, kaipaan luontoon ja rauhaan ihan hirmusesti. 
Jos tullee tilanne, ettei asiat oikein etene eikä ratkasua heti näy, tunnen että kaikki kaatuu niskaan ja ikinä asioista ei selviä.
No selviää tietenki. Onneksi on hoksauttajia, jotka rauhottaa, kuuntelee ja sannoo muutaman 
järkevän ja lohduttavanki sanan, kummasti olo vähän helpottuu ja 
kykenen iteki tekemään asioille jotaki. Ja kyllä alkaa pikkuhiljaa selkenee.
Ihmismieli on vaan tyhymä, sitä on nii malttamaton. 
Moni asia tarvii aikaa, mutta se vasta vaikiaa onki, ymmärtää.

On se kumma ja aivan ihana, että just sillon, ku itellä arki takkuaa ja moni asia tuntuu vaikialta,
yksi ystävä soittaa, toinenki soittaa, kolmas laittaa viestiä, neljäs tullee yökylään ja
kaikilla on sama kysymys: mitä kuuluu? ♥  Ja sitte puhellaan. 

Eikä viidettä passaa unohtaa. Pienintä ystävää, kummityttöä, joka 
laittaa puhelimen korvalle ja sannoo äitille, että "Ani, Ani". Aniksi se mua sannoo
ja tarkottaa, että pittää soittaa. Ja kun vastaaan, langan toisesta päästä
kuuluu naurua ja "Ani", joka saa kummitätin sisällä aikaan lämpimän läikähyksen
ja suun venymään isommalle, ku aikoihin. ♥ 

Paljon on ihaniaki, tavallisen hyviä ja mukavia asioita arjessa, joista oon onnellinen. 
Mutta myös tavallista enemmän kysymyksiä ja asioita, jotka tarvii enemmän aikaa, käsittelyä. 
Joten täälä on siksiki ollu hiljasempaa. 
Mutta palailen aina, kun siltä tuntuu.

   Lähetän kaikille paljo hyvvää mieltä tähän viikkoon!  ♥ 



sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Äitienpäivä






Matka on alkanut sylistä.
Siitä, missä hymy on
rakentanut alun rakkaudelle.
Eikä sitä syliä voi unohtaa,
sillä se on lämpöä
minun mukana.

(J.Jyrinki)



Me juhlittiin rakasta äitiä, melkein koko perhe oli koossa. 

Toivotan kaikille tulevaan viikkoon paljon aurinkoa ja iloa! 


perjantai 9. toukokuuta 2014

Miksi? Onneksi!





On onni omistaa työkavereita, jotka toivottaa halauksen kera hyvää viikonloppua.

Mun työpaikka voi muuttua, tämän vuojen sisällä, vielä ihan liian monta kertaa. Ja vaan noitten sisäilmaongelmien takia. 

Mietin kuumeisesti vaihtoehtoja välttääkseni työpaikan vaihot.

Yritän kysyä iteltä, miks ympäristön paineet vaikuttaa minnuunki ja miks oon niin vaativa itelle.

Miksi sitä aina vahingosa purkaa oman ressin ja väsymyksen niille läheisille, joitten vika se ei oo ollenkaan. 

Miksi jo pienet lapset joutuu kokemaan kiusaamista.? 

Liian monen, ihan liian monen lapsen kotona ei oo hyvä olla, miksi? 

En pärjäis ilman pyörää. Enkä purkkaa tai perruutuspeiliä, siis semmosta, josta näkkee hiukset takkaa.

Tiski -ja pyykkikonneen hurinat yhistettynä puhtaitten pyykkien tuoksuun on huippua!

Mulla on menosa omenakausi, omenaa aamulla, omenaa päivällä ja illalla, nam. 

Eräs äiti saa sunnuntaina lapseltaan kortin, josa lukkee: Äiti on ihana. Mää rakastan sitä ikuisuudeksi.
Toinen taas kortin, johon on opittu piirtämään sydän, ihan ite.

On onni olla työpaikasa, josa päivän aikana monta kertaa pienet kädet puristuu ympärille ja 
lapsen suusta tullee niin aidosti sanat: oot ihana. 


Tämmösiä mietteitä täällä tänä iltana, kyytiä ootellesa. Mitä sää mietit?





Onneksi on viikonloppu. Onneksi on rakas kotikoti. 
Aion levätä viikonlopun aikana. 
Aion nauttia ihanista ihmisistä ja kotikodin tunnelmasta. 

Ihan jokkaiselle rentouttavaa viikonloppua ja muistetaanhan rakkaita äitejä!? 


tiistai 6. toukokuuta 2014

6.5


Blogin puolella on ollu hilijasta, mutta täälä toisella ei.
Jotenki ei oo ollu yhtään kirjottamis olo, eikä oikeestaan hirveesti aikaakaan. 

Nyt pläjäytänki kuvia ihan kunnolla. 
Kuvat kertokoon viime päivien pienistä mukavista ja ihanista asioista. 






Tunnelmointia piiitkän siivousurakan jäläkeen. Teetä, karamelleja ja uus lehti.






Vappuna pyöräiltiin siskon luo vieraisille, yhessä leivottiin munkkeja ja pullia, oli herkkuja, saunomista, paljo naurua ja juttua. Oli mukavaa! 
Pyörämatka loppu ihan kesken ja suunniteltiinki jo pitempiä reissuja kesälle, kuhan kelit vähän lämpiää
nii meiän fillarit saa entistä kovempaa kyytiä, hih. 



Läjä munkkeja oottaa pakastusta..





Me ollaan saatu kesäksi uus asukas, onpa ollu kiva lisäys! 




Tännää meillä on synttärisankari ja niinku kortti kertoo, hän ei oo mikkää ihan perusirma
vaan ihan hirmu rakas ilopilleri ja ystävä, sisko, ihana aarre ! ♥ Onnea vielä! 







Eilen kävin luvattoman pitkän tauon jäläkee hieronnasa, ai että oli ihana. Sen verran pahat jumit oli, että luppaan taas pittää paremmin huolta itestä.

Ja nyt vihdoin on salikortin vuokrauski päättyny, joten riennän reippaileen.

Just nyt, ilta-auringon valo taittuu läpi meiän kotikolon. Aina yhtä ihana näky ja olo!
Mukavaa iltaa sinneki! 


torstai 1. toukokuuta 2014

Vappu



Viime vuoden munkkien paistoa...




 ja tämän vuoden valmiita. Nam. 




Iloista vappua kaikille!