maanantai 29. syyskuuta 2014

Luontoterapiaa


Viikonloppuna vietiin siskon kans tätien mussukoita retkelle.
Oli evästä, naurua, monen asian ihmettelyä, kauhistelua muurahaisten yrittäessä herkkujen kimppuun,
 oli piiloleikkiä, käpylehmien tekoa ja sammaleilla pomppimista. 
Etenki oli iloa ja riemua, niin isoilla ku pienillä. 










Kun tätä menoa ja kiirettä on enemmän ja vähemmän, 
sitä enemmän kaipaan luontoon.
Eilen kävin kotikotona lenkillä metässä, välillä piti vaan pysähtyä kuuntelemaan
lehtien kahinaa tuulessa ja hengitellä raikasta ilmaa syvään sisään ja ulos, ai että tuntuu
aina hyvältä Oulun hajujen jäläkee!

Aattelinpa myös yhistää koulutehtävät ja luonnon. Keksin pittää äikän puhheen 
luonnon ja luontovalokuvien merkityksestä ihmisen stressitasoon.
Saapa nähä mitä siitä tullee. :) 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ilahdun kommentistasi, kiitos jo etukäteen! ♥