tiistai 27. tammikuuta 2015

Lomalle




Huomena lähen nauttimaan ja kerräämään voimia sekä terveyttä
kaukaa lämmöstä auringon alta.

Toivottelen teille mukavia talvipäiviä tänne, ollaan kuulolla reissun jälkeen!

(Kone on rikki ja ajan puute, joten vanha kuva saa kelvata. :) ) 


sunnuntai 18. tammikuuta 2015

Ajatusta



Päivät ovat täynnä
valonsäteitä. 
Ne eivät ole suuria, 
mutta rakastamalla
ne muuttuvat 
auringonpaisteeksi.


Joel Jyrinki





Kun elämästä otetaan paljon pois, kokee ja tuntee monenlaista raskasta tunnetta, mutta kun jaksaa kivuta pahimman yli, tuntee myös hyvää. 
Tuntee erityistä ja suurta kiitollisuutta niistä asioista, joita tavallisesti pitää itsestäänselvinä.
Turvallinen ja rakastava perhe, ihanat ystävät, hyvä kotikolo asusteluun,
terveellinen aamupala, päivän posti, toimivat jalat ja kädet päivän askareisiin... 

Tänä aamuna katoin kauniisti aamupalapöydän vain itteä varten, pitkästä aikaa.
Tästä tiedän, että olen päässyt jo joitain askeleita ylös päin, kohti valoa. 


torstai 15. tammikuuta 2015

Kivun aikaa



Tulit taas kuin hiipien. Ensin vain pienesti varoittelit. Muistuttelit minua, että
olemme tavanneet aiemminkin. 
Suljin varoittelusi pois mielestäni, en halunnut uskoa, antaa periksi.

Pikku hiljaa otit voimiani pois, niin etten oikein itsekään pysynyt mukana.
Yhtäkkiä tajusin voimasi, jota en ollut vielä ennen nähnyt.
Salaa jo silloin kyselin, miksi tulit taas, miksi tulit puhaltamaan 
kokoamani ilon pois?

Voimistuit kuin myrskytuuli ja tulevan talven pakkaset. Niin etten voinut enää
taistella vastaan. Riisuit minusta niin paljon pois. Ei ollut helppoa antaa.
Oli myönnettävä etten itse voinut asialle mitään, vaikka olin kuinka tehnyt parhaani. 

Tuli kivun ja surun aika. Uuden alku vaihtui liian nopeasti luopumiseen.
Hiljaiset huokaukset ja avunpyynnöt täyttivät mielen. Tuli niin monia kysymyksiä,
joille ehkä aika antaa vastaukset. 

Tuskan läpi en halunnut ymmärtää miksi itsestä riippumattomista syistä
otetaan jotai niin arvokasta pois. 
Uuvutit minut huonoon kuntoon niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.
Pilviverhon läpi ei tahtonut nähdä mitään ja lepäilin vain monet pitkät illat kysymyksineen.

Vaadit hyväksymistä ja syvää kohtaamista, joka on vaatinut paljon kipua.
Että jaksoin sinut kohdata, sain huomata kuinka rinnalleni on annettu rakas tukijoukko.
Pikku hiljaa on pilviverho alkanut repeillä ja näen pieniä toivon ja valon tuikkeita.

Tuikkeet saapuivat pikku hiljaa nekin. Ne tulivat ystävien lämpimissä sanoissa, vanhempien turvallisessa tuessa, rakkaitten lohduttavissa halauksissa, ilolla ojennetuissa kukissa,
pienen ihmisen aidossa katseessa ja ilossa. Ne saapuivat rakkaudessa.

Nyt et ole enää musta ja ylitsepääsemätön este, vaikka vieläkään en osaa sinua 
vilpittömästi hyväksyä. Veithän minulta paljon terveyttä ja opiskelupaikan.
Tulit aikana jolloin ajattelin löytäneeni oman paikan. 
Tulit aikana jolloin luulin pääseväni vihdoin lentoon.

Aion oppia elämään kanssasi. Olen saanut onneksi niin paljon hyvääkin, 
rakkaita ihmisiä ympärille, taitoa iloita pienistä asioista sekä kummallista
sinnikkyyttä ja luottamusta. Kiitän niistä. 
Saamieni lahjojen avulla opin elämään kanssasi.

Jonain päivänä joudun vielä sinua kiittämään, että tulit. Vielä en siihen pysty.
Kokemuksesi kautta olen taas ihmisenä pikkuisen vahvempi ja montaa tärkeää
oppia rikkaampi. 

Jonain päivänä vielä, kun olen valmis kiittämään sinua, lennän vihdoin.
Hymyilen auringon lailla ja elän sitä ihanan tavallista, hyvää arkea. 
Olen ehkä myös saanut vastauksia kysymyksiini. 
Minulle on ehkä avautunut uusia ovia, joista en vielä tiedä.