maanantai 21. joulukuuta 2015

Jouluiloa


Tulin toivottelemaan hyvät joulut nyt ettei käy niin et jää toivottamatta. Täällä olen kotikotona, 
kaikki hyvin päällisin puolin, ihanaa olla kotona, pikkusen hassua, mutta ihanan tuttua. <3 
Olen ehtinyt jo hieman ihmetellä/kauhistella tätä pimeyttä ja kylmyyttä, miettinyt miten te ootte täälä jaksanut jo tätä jonkin aikaa. Äkkiä sitä ihminen unohtaa tällaiset jutut ja tottuu siihen mitä kullonki on. 

Olen saanut jo viettää aikaa läheisten kanssa pikkujoulun merkeissä, tavannut muitakin sukulaisia ja touhuta kotikodin juttuja. Tuntuu ihan joululta, vaikka ulkona niin kurjalta näyttääkin.

Minulla jo tuntemuksia keuhkoissa, kurkussa ja olossa, liekö flunssatauti vai joko oireilen tästä ilmastosta.. se jää nähtäväksi, mutta pidetään peukkuja ettei olo kovin mene kurjaksi. :)




"Tule joulu kultainen
tule joulu hopeinen 
tule joulu valkoinen 
tule vaikka harmaa sateinen

Tule joulu kotikutoinen 
tule tutun tuntuinen 
meidän perheen näköinen 
ja kuuloinen 

tule joulu
sellaisena kuin tulet
ja ole sitä mitä olet
kunhan minäkin saan 
seurassasi hetkisen 

vain olla."


Avataan sydämet ja annetaan joulumielen tulla.

Suloista ja lempeää joulunaikaa sekä kaikkea hyvää tulevaan vuoteen! <3 



keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Jouluasioita ja monenlaista muutakin



tunnelmointia 
        joulun makuja, tuoksuja, ääniä, monenlaisia jouluasioita
viikonloppuvieras
        hitaita juttuhetkiä värityskirjan tai teekupposen kera
tunnelmointia
        hyviä kahveja meren tuoksussa ja auringon säteissä
asunnon etsintää
        ihania kohtaamisia ihmisten kans
Malagan jouluvaloja 
        pakkausta ja monen monta ajatusta joulun ajasta kotikotona 
paljon naurua...

... monenlaista kivaa on mahtunut viime päiviin 







tiistai 8. joulukuuta 2015

Koti on siellä missä sydän on



Olen varmaan jo aikaisemmin kertonut, että hyvin olen sopeutunut tänne. Ja siltä minusta on tuntunut jo pitkään, mutta nyt tajuan että olen ollut väärässä luulossa, vaan eipä se haittaa.

Nyt minusta tuntuu oikeasti kaikin puolin hyvältä täällä. Ei sitä oikein osaa selittää, se on niin vahvasti tunnetta, tuo sopeutuminen. Se täytyy löytää itsestä. Tunnen, että olen löytänyt paikkani, joka on juuri sopiva minulle tähän hetkeen ja jossa on hyvä olla. Eikö sitä sanota, että koti on siellä missä sydän on.  

On hyvä huomata, että loppujen lopuksi samanlaista arkea se on paljolti täälläkin. Ympäristö on erilainen ja tottakai se tietyllä tavalla vaikuttaa elosteluun, mutta sama minä, omien ilojen, kipukohtien, samojen haaveiden ja toiveiden kanssa, samoine harrastuksineen ja tapoineni täällä kuin Suomessakin. 

Ihmiset ympärillä ovat uusia ja vähän vielä vieraita, mutta pikkuhiljaa huomaan, että hei, tuo hymy alkaa olla jo tuttu ja tärkeä. Rakkaat ja tutummat ihmiset ovat nyt fyysisesti kauempana, mutta onneksi voin pitää ne lähellä ajatuksin. Ihan mahtavaa on myös nykyajan teknologia, voin pirauttaa vaikka pikaisesti siskolle ja kysyä, että millä voin korvata joulukakun puuttuvan ainesosan. 

Ajattelen, etttä jokin täällä näissä ihmisissä ja kulttuurissa on minulle juuri nyt erittäin hyvä. Nämä ihmiset tekevät osaltaan helpompaa sopeutumisestani ja koko prosessista, jota käyn läpi. 

Ja kutkuttavaa on se, miten tämä uusi kieli kiehtoo enemmän ja enemmän, herättää monenlaisia ajatuksia, joista osa saa välillä minut pilvilinnoihin ja välillä jokunen niistä hoksauttaa, että aika alkeissa mennään vielä. Minusta kuitenkin pääasia on, että kutkuttaa. Loppuun sopii kertoa, että olenpa sopinut ensimmäisen yksityisen espanjan tunninki.  

Ja hei, luin tänään ennusteen valkeasta joulusta ihan jokaiselle sinne Suomeen, aika ihanaa! 






Muuten, olen saanut usein palautetta, että on ollut vaikeuksia kommentin jättämisessä. Ilmeisesti anonyymeilla pääasiassa. Osaisko joku kertoa mistä se vois johtua?